Voit siirtyä haluamaasi osioon klikkaamalla yllä olevia kuvakkeita.
Koiran kokonaisvaltainen terveys muotoutuu psyykkisestä ja fyysisestä terveydestä. Monesti ihmiset elävät harhaluulossa, ettei nämä kaksi asiaa ole sidoksissa toisiinsa – totuus on kuitenkin toisenlainen. Stressaantuneilla koirilla on huomattu ilmenevän enemmän allergioita, herkkyyksiä ja mm. Iho-ongelmia.
Kukaan kasvattaja ei voi taata pennun olevan täysin terve koko elämänsä ajan. Geneettisen perimän lisäksi myös ulkoiset tekijät vaikuttavat koiran terveyteen ja oikeanlainen hoito, hyvä liikunta, korkealaatuinen ruoka ja tasapainoinen ympäristö edes auttavat koiran terveyttä. Kasvattajana teen kuitenkin parhaani edistääkseni terveiden koirien jalostusta. Pentusi molemmat vanhemmat ovat virallisesti silmätarkistettu terveiksi, joten niillä ei pätevöityneen eläinlääkärin mukaan ole ollut pentueen suunnitteluhetkellä perinnöllisiä silmäsairauksia. Tibbepentueidemme vanhemmat ovat myös testattu saatavilla olevien geenitestien osalta. Lisäksi pääsääntöisesti tutkimme jalostuskoirilta lonkat, kyynäret, polvet ja sydämen. Molemmilla pentueen vanhemmilla on hyvä luonne. Minulle kasvattajana hyvän luonteen mittari on se, että käytän jalostukseen ainoastaan sellaisia koiria, joiden kanssa voisin itsekin elää normaalia arkeamme.
Tiibetinterrieriä on pitkän aikaa pidetty hyvinkin terveenä rotuna, eikä kovin vakavien sairauksien koura ole osunut ainakaan toistaiseksi rotuumme. Kuitenkin tibbeillä on havaittu muutamia sairauksia, joista pennun omistajan on hyvä tietää, ja niihin tulee tietyllä kriittisyydellä varautua.
Silmäsairaudet Silmäsairauksia on monia erilaisia. Niistä yleisimmät tibbeillä havaitut ovat kuitenkin kaihi, PLL ja PRA. Kerron hieman enemmän näistä sairauksista tässä:
PRA PRA on yksi koirien tutkituimmista silmäsairauksista. Retinan eli verkkokalvon surkastuminen, atrofia, aiheuttaa valon aistimisessa muutoksia. Valoaisti heikkenee vähitellen, aluksi koiralla voi huomata hämäräsokeutta, mutta tauti johtaa lopulta sokeuteen. PRA-sairauden diagnosoinnin keski-ikä tiibetinterriereillä on n. 4 vuotta. PRA:sta tunnetaan kaksi eri muotoa, perifeerinen ja sentraalinen. Tiibetinterrierin PRA on tavallisesti perifeerinen, jossa surkastuminen alkaa retinan laitamilta ja etenee keskustaan. Tieto PRA:sta on nyt jo lisääntynyt niin, että monissa roduissa sairautta aiheuttava geeni on löydetty. Tiibetinterrierin kenties yleisin PRA-geeni on edelleen kateissa, mutta kaksi PRA:n muotoa on kyetty tunnistamaan ja niiltä osin pystymme geenitestaamaan koirat.
PLL Luxatio lentis eli linssiluksaatio on sairaus, jossa linssin eli mykiön kannatinrihmat katkeavat ja linssi kallistuu pois paikaltaan. Tapahtuma on melko nopea, ja se voi olla koiralle myös kivulias. Mykiön irtoaminen voi tapahtua toisessa tai molemmissa silmissä. Leikkauksella voidaan irronnut linssi poistaa ja hoitaa silmä kivuttomaksi, mutta näköä ei voida pelastaa. PLL-sairauden diagnosoinnin keski-ikä suomalaistibbeillä on n. 5 vuotta. Suomalaisissa koiran terveyttä käsittelevissä yleisteoksissa linssin irtoamisen tavallisimmaksi syyksi mainitaan silmään kohdistunut isku tai muu ulkoinen vamma, mutta tiibetinterrierillä luxatio lentis on kuitenkin ennen kaikkea geneettinen sairaus, joka on jalostuksessa otettava huomioon. Tiibetinterriereillä havaittu PLL on paikannettu geneettisesti ja koiran pystyy nykypäivänä geenitestaamaan.
HC Silmän mykiön tai sen kapselin menettäessä läpinäkyvyytensä puhutaan sairaudesta harmaakaihi eli katarakta. Harmaakaihimykiö turpoaa ja sen optiset ominaisuudet muuttuvat niin, että valo ei esteettä pääse verkkokalvolle. Harmaakaihi esiintyy erilaisina samentumina mykiössä ja samentuma voi sijaita mykiön etu- tai takakapselissa tai niiden alla tai tuntumassa. Näkökyvyn huonontuminen riippuu samentuman määrästä.
Kaihi voi olla jonkin tapaturman tai sairauden (sokeritauti) seuraus. Vanhoilla koirilla silmän mykiö myös menettää optisia ominaisuuksia ja koiralla on ns. vanhuuden kaihi – tibbejen kohdalla tästä voidaan kuitenkin puhua vasta noin kymmenen vuoden ikäisillä koirilla. Nuorilla pennuilla esiintyvä kaihi on joko seurausta emän kantoaikana sairastamasta sairaudesta tai silmän kehityshäiriöstä. Harmaakaihin on huomattu olevan selvästi perinnöllistä. Myös muita kaihin muotoja on tiibetinterriereillä havaittu.
Oheinen taulukko kuvastaa tiibetinterriereiden silmäsairaustutkimustuloksia Suomessa vuosina 2000-2016.
Epilepsia & muut neurologiset sairaudet
Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä. Kohtauksen aikana koira voi olla tajuissaan tai tajuton. Jos koko koira kouristelee, puhutaan yleistyneestä kohtauksesta. Kohtaus voi esiintyä myös paikallisena, jolloin vain yksi lihasryhmä, esimerkiksi koiran raaja tai raajat kouristelevat. Paikallisalkuinen kohtaus voi laajeta yleistyneeksi kohtaukseksi. Kohtauksen luonne riippuu purkauksen lähtöpaikasta aivoissa ja sen leviämisestä. Epilepsiaa sairastavaa koira ei saa käyttää jalostukseen. Samoin on vältettävä sellaisten riskilinjojen yhdistämistä, joiden tiedetään tuottaneen epileptikkojälkeläisiä, niin kauan kun rodulle ei ole olemassa geenitestiä, jonka avulla sairauden kantajuus voidaan todeta.
Ensimmäinen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1-5 – vuotiaana, mutta perinnöllinen epilepsia voi alkaa missä iässä hyvänsä. Samantyyppisiä kohtauksia voivat aiheuttaa myös muut sairaudet kuin epilepsia. Epilepsiadiagnoosi pohjautuu muiden sairauksien poissulkemiseen. Siksi koirasta otetaan virtsa- ja verinäytteitä ja tehdään neurologinen tutkimus. Jollei muuta selittävää syytä löydy, koira sairastaa epilepsiaa. Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä ajan. Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa kohtauksien esiintymistiheys ja vakavuus. Lääkityksen avulla epilepsiakohtausten esiintymistä voidaan harventaa, kohtauksia lieventää ja niiden kestoa lyhentää. Joskus kohtaukset saadaan lääkityksellä kokonaan loppumaan.
Ikävä kyllä epilepsian ollessa neurologinen sairaus, siitä löytyy hyvin vähän dataa tai tilastotietoa sen yleisyydestä rodulla. Muutamia kymmeniä tapauksia on tiedossani, ja näidenkään kohdalla diagnoosi ei koskaan ole 110% varma, vaan yleisesti epilepsian diagnosointi tapahtuu poissulkemalla kaikki muut vaihtoehdot.
Atopia & allergiat Atopia on geneettisestä taipumuksesta aiheutuva tulehduksellinen ja kutiseva allerginen ihosairaus, jonka synnylle on perimän lisäksi olemassa useita altistavia tekijöitä, kuten koiran elinympäristö ja olosuhteet. Atopia on elinikäinen vaiva, joka on kontrolloitavissa, muttei parannettavissa. Ruoka- aineallergia on koiralla atopiaa huomattavasti harvinaisempaa. Vain 10 % iho-oireisista koirista kärsii ruoka-aineallergiasta, jolloin koiralla on yleensä myös ruuansulatuskanavan oireita (ilmavaivat, ripuli). Atooppista tai allergista koiraa ei tule käyttää jalostukseen.
Koira reagoi ihollaan ja atopia onkin koiran yleisin ihosairaus. Atopiaan liittyvien toistuvien ihon bakteeri- ja hiivatulehdusten esiintymisestä on päätelty, että atoopikkokoirilla olisi puutteellisesti toimiva soluvälitteinen immuunivaste. Atopialle tyypillistä on, että oireet helpottuvat ja pahenevat kausittaisesti ainakin sairauden alkuvaiheessa. Jos oireet ovat heti alkuun jatkuvia, voidaan hyvällä syyllä epäillä ruoka-aineallergiaa aiheuttajaksi. Atooppinen iho kutisee, minkä seurauksena koira raapii ihonsa rikki. Turkki on hilseilevä ja huonokuntoinen sekä ohut tai jopa paikoin kalju. Niiltä alueilta, joissa kutina on voimakkainta, iho paksunee jatkuvan raapimisen ja kalvamisen seurauksena sekä tummuu. Muutokset paikallistuvat naamaan (huulet ja silmien ympärys), korviin, tassuihin, jalkoihin, leukaan ja vatsan alle (kainalot ja nivuset). Joillakin koirilla jatkuva kutina aiheuttaa myös käyttäytymisen muutoksia, esim. ärtyisyyttä. Toistuvat korvatulehdukset ovat eräs tavallisimmista atoopikon iho-oire.
LUUSTO JA NIVELET
Lonkka- ja polvitutkimusten tarpeellisuudesta on rodussa pitkään keskusteltu. Monissa maissa esim. Saksassa jalostuskoirilta edellytetään A – B lonkkia ja 0/0 polvia. Meillä on päädytty suosittamaan ko. tutkimuksia jalostuskoirille ja kasvattajia kehotetaan käyttämään jalostukseen vain tutkittuja ja terveitä koiria. Vuoden 2002 terveyskyselyssä 75% koirista oli ilman lonkka- ja 73% ilman polvitutkimusta. Tiibetinterriereiden selkätutkimuksissa on havaittu pelottavissa määrin muutoksia, toivon että näiden tutkimiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota.
Vasen taulukko: tiibetinterriereiden lonkkatutkimustulokset vuosina 2000-2016. Oikea taulukko: tiibetinterriereiden kyynärniveltutkimuksia vuosina 2000-2016. Tiibetinterriereiden selkätutkimuksia vuosina xxx
Lisään vielä loppuun, että tiibetinterriereillä on todettu (ihan muutamia, ei edes sen vertaa, että voisi sanoa sen olevan yleistä edes vanhemmalla iällä) sydänvikoja / sydämen vajaatoimintaa. Tätä on esiintynyt niin nuorilla kuin vanhoillakin tibbeillä. Suosittelen aina pyytämään eläinlääkäriä kuuntelemaan koiran sydämen (yleensä tekevät sen automaattisesti, mutta ei aina – voit pyytää sitä) aina rokotusten ja muiden eläinlääkärikäyntien yhteydessä. Virallinen sydänkuuntelukaan ei ole kallis (yleensä 10-20€), mutta sydämen toiminta kannattaa tarkistuttaa aina rokotuksien yhteydessä. Näin mahdolliseen vikaan saadaan puututtua ajoissa, ja koira saa monta pitkää vuotta vielä elämäänsä.
Tiibetinterriereiden kuolinsyytilasto vuosina 2000-2016 (vain ilmoitetut).
Muistathan, että mikäli koirallasi todetaan mikä tahansa sairaus, on se sitten perinnölliseksi tai ei-perinnölliseksi luokiteltu, ilmoitathan siitä AINA kasvattajalle. Pienilläkin asioilla on merkitystä. Kasvattieni terveystulokset ja terveys ylipäätään on minulle kasvattajana kullan arvoista, sillä pyrin linjaamaan sairaat koirat pois jalostuksesta, jotta sairautta ei tulla periyttämään eteenpäin.
Mikäli koirallasi todetaan jokin näistä, tai muu sairaus, olethan välittömästi yhteydessä kasvattajaan. Kasvattieni terveystulokset ja terveys ylipäätään on minulle kasvattajana kullan arvoista, sillä linjaan sairaat koirat pois jalostuksesta, jotta sairautta ei tulla periyttämään eteenpäin.
Huomioithan että hyvitämme osan tibbepentusi hinnasta takaisin kun koira on virallisesti terveystarkastettu vähintään 2 vuoden iässä. Olethan tästäkin yhteydessä ensin kasvattajaan. Suosittelemme lämpimästi sinua terveystarkastamaan koirasi! Kasvattajana osaan myös suositella hyviä tarkastuspaikkoja sinun läheltäsi, jotta tämä ei aiheuttaisi teille turhan paljon ylimääräistä työtä, aikaa tai kilometrejä. Tieto on kuitenkin erittäin tärkeää. Kaikki Pet Pursuit – pennut ovat takuupentuja, joka tarkoittaa että mikäli niissä on jokin perinnölliseksi katsottava vika, jonka johdosta koira joudutaan lopettamaan, saa ostaja joko rahat takaisin tai uuden pennun. Kaikilla kasvateillamme on myös elinikäinen palautusoikeus.
Tekstit ja kuvat © Pet Pursuit (www.petpursuit.net). Käyttö , edelleenjakaminen ja / tai esittäminen edes yksityisesti ilman lupaa ehdottömasti kielletty.
