Voit siirtyä haluamaasi osioon klikkaamalla yllä olevia kuvakkeita.
Silkkiturkkinen valloittaja Australiasta.
Vaikka silkkiterrieri rotuna onkin kehittynyt Australiassa, ovat sen juuret syvällä Britanniassa, mistä sen esi-isät siirtolaisten matkassa kulkeutuivat Australiaan. Rodun syntyyn ovat eniten vaikuttaneet hieman aiemmin samassa maanosassa brittiläisistä terriereistä kehittynyt australianterrieri sekä yorkshirenterrieri, siinä muodossa kuin ne 1800-luvulla olivat. Vuonna 1901 Sydney Royal Showssa esitettiin ensi kertaa kaksi silkkiterrieriä nimellä "Terrier, Soft and Silky". Ensimmäinen rotumääritelmä silkeille laadittiin Australiassa vuonna 1906. Vuosisadan alkupuolella oli kuitenkin vielä pitkään tapana rekisteröidä silkkiturkkiset pennut silkkiterriereiksi ja saman pentueen karkeampi-turkkiset pennut australianterriereiksi.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen silkkiterrierejä alettiin viedä myös ulkomaille. 1940-luvulla silkkejä hankittiin Yhdysvaltoihin enenevässä määrin ja vuona 1955 perustettiin amerikkalainen "Sydney Silky Terrier Club". Kuitenkin vasta vuonna 1959 American Kennel Club hyväksyi silkit omaksi rodukseen, samana vuonna silkki hyväksyttiin myös FCI:ssä.
Vaikka silkkejä oli ollut Euroopassa silloin tällöin koko rodun olemassaolon ajan, varsinainen kasvatustyö alkoi 1960-luvulla. Pohjoismaista silkkeihin ehti ihastua ensin Ruotsi, kun vuonna 1965 sinne saapui kaksi silkkiterrieriä.
Suomeen silkit tulivat Ruotsista vuonna 1972, kun Iris ja Curt Gerlin hankkivat Ruotsista Västerbackens kennelistä uroksen ja kaksi narttua. Ensimmäiset suomalaiset silkkipennut syntyivätkin vuonna 1973 heidän kennelissään. Vähitellen muita kasvattajia alkoi tulla mukaan ja tällä hetkellä rodulla on Suomessa jo runsaasti vankkumattomia kasvattajia ja ihailijoita. Silkkiterrierikerho perustettiin aluksi Suomen kääpiökoirayhdistyksen alajaostona vuonna 1988 ja toimi tässä muodossaan vuoteen 1994, jolloin yhdistys rekisteröityi ja liittyi Suomen Terrierijärjestöön. 1990-luvulla silkkien suosio on lähtenyt Suomessa voimakkaaseen nousuun. Silkkiturkkinen valloittaja on tullut jäädäkseen Silkkiterrieri perheessä Silkkiterrieri on seurallinen koira. Se haluaa olla siellä missä perhekin on. Se seurailee kotona tekemisiäsi ja tassuttelee perässä huoneesta toiseen. Kun hankit silkkiterrierin et ole enää koskaan yksin – silkkisi on aina lähellä.
Silkkiterrieri haluaa miellyttää. Sillä ei ole varsinaista työkoirahistoriaa paitsi niiden rotujen kautta, joista se on kehitetty. Terrierimäistä rodussa on kuitenkin sen aktiivisuus, iloisuus ja reippaus, jotka yhdistettynä sen miellyttämishaluun, kauniiseen ulkonäköön ja kätevään pieneen kokoon takaavat suosion säilymisen Silkkiterrierin erityishoito Silkkiterrierissä on oleellista sen silkkinen turkki, joka on sileää, suoraa ja "valuvaa". Pituudeltaan noin 12-15 cm. Jokainen yksittäinen hius on parhaimmillaan ohut kuin silkkilanka. Turkki pysyy kauniina ja näyttelykunnossa säännöllisellä hoidolla – ajoittaisella pesulla ja harjauksella. Aikaa turkin hoitoon ei sinänsä kulu paljon – avainsanoja hoidossa säännöllisyys ja pitkäjänteisyys. Kysy kasvattajalta sopivat pesu- ja hoitoaineet sekä muut turkinhoitovälineet. Silkkiterrierillä ei ole karvanlähtöaikoja. Rodun trimmaus on kotikoiran osalta lähinnä siistimistä, mikä on suhteellisen helppo opetella tekemään itsekin. Näyttelyjä varten kannattaa kysyä opastusta kasvattajalta.
Silkkiterrieri ei kaipaa pitkiä kävelylenkkejä, mutta jaksaa kuitenkin kipittää iloisesti mukanasi, jos liikuntaa harrastat. Näyttelykaudella kannattaa kuitenkin sieni- ja marjaretket jättää silkkiterrierin osalta väliin, sillä risut ja sammaleet, hiekka, multa ja pöly tarttuvat turkkiin ja repivät poikki ohuet silkkilangat.
Silkkiterrierin säkäkorkeus Urokset 23 – 26 cm (9 – 10 tuumaa). Nartut voivat olla hieman pienempiä.
Kuinka suureksi silkkiterrieri kasvaa?
Silkkiterrierin säkäkorkeus on rotumääritelmän mukaan 23-26cm, nartut voivat olla tästä hieman pienempiäkin. Ihanteellisesti silkkiterrieri on juuri noissa mitoissa. Kysymys on siis pienestä koirasta, mutta kyseessä ei missään nimessä ole lelukoira. Silkki on "kulutusta kestävä" ja vahva terrieri
Haukkuuko silkkiterrierit?
Silkkiterrierit - kuten kaikki muutkin koirat - haukkuvat. Se, kuinka paljon ja missä tilanteissa on täysin kodin omasta koulutuksesta kiinni. Silkkejä asuu hyvällä menestyksellä paljonkin kerrostaloissa ja kaupunkialueilla, eikä ne korvaansa lotkauta muulle kuin ovikellolle - jos sillekään. Silkki on erittäin sopeutuvainen koira. Mikään pystykorvamainen räksyttäjä se ei ole. Pennusta asti alkanut koulutus antaa suurimman panoksen koiran käyttäytymiseen.
Tarvitseeko se paljon liikuntaa?
Silkkiterrieri kuuluu aktiivisuudessa koiramaailman keskikastiin ja vaatii kohtuullisen määrän liikuntaa. Yleensä silkkiterrierit ovat erittäin sopeutuvaisia, ja tottuvat hyvinkin erilaisiin ympäristöihin, liikuntamuotoihin ja liikunnan tarpeeseen. Silkki lähtee mieluusti monen tunnin metsävaellukselle, mutta sadesään sattuessa ei pistä pahakseen käpertyä sohvalle omistajan kainaloon. Parasta liikuntaa etenkin nuorelle silkkiterrierille on vapaana liikkuminen. Näin koiran lihaksisto pääsee kehittymään normaalilla tavalla parhaiten.
Siitähän ei lähde karvaa / sehän ei allergisoi?
Silkkiterrieri tunnetaan jenkeissä hypoallergisena rotuna - mitä tuskin kuitenkaan mikään rotu täysin on. Silkkiterrierillä ei ole lainkaan pohjavillaa, eikä siitä silmin nähden irtoa karvaakaan. Se mitä lähtee, lähtee harjatessa.
Meiltä on lähtenyt muutamia silkkejä lievästi allergisiin perheisiin, ja he ovat kyenneet elämään koirien kanssa oireetta. Tämä ei kuitenkaan vielä merkitse, ettei kellekään allergikolle niistä oireita tulisi.
Silkkiterrierin turkki vaatii loppujen lopuksi melko vähän hoitoa. Normaalilla hoidolla on itseasiassa on helpompaa pilata turkki liialla hoidolla kuin hoitamatta jättämisellä. Silkkiterrierin turkki pestään parin viikon välein - koiraa ei harjata pesukertojen välissä.
Tarvitseeko silkkiterrieri paljon tilaa? Ulkokoiraksi silkki ei missään nimessä ei sovellu. Ensiksikin sen turkki on liian ohut ja toiseksi seurakoirana se ei viihdy yksin eristettynä. Se haluaan olla sisällä, siellä missä muutkin lauman jäsenet, nukkua samassa huoneessa ja mieluiten tietysti samassa sängyssä! Kun pääasialliset aktiviteetit silkin kanssa suoritetaan ulkosalla, ei kodin neliöt yleensä tälle rodulle turhan pieneksi käy.
Tuleeko se toimeen lasten tai muiden eläinten kanssa?
Silkkiterrierit tulevat pääsääntöisesti erinomaisesti toimeen lasten kanssa. Kuitenkaan silkkiä, varsinkaan nuorta sellaista, ja pientä lasta ei ole syytä jättää keskenään telmimään. Jos vahinko sattuu valvomattomissa olosuhteissa voi siitä olla ikäviä seurauksia. Oletetaanpa vaikka että silkin ja lapsen leikkiessä keskenään lapsi kolauttaa vahingossa otsansa koiran kulmahampaaseen (silkit osaavat olla sähliä touhutessaan - etenkin nuorena), verta tulee, lapsi on kenties vielä liian pieni selittämään mitä tapahtui, koira on hädissään metelistä. Vanhemmat voivat erehtyä luulemaan että koira on purrut lasta.
Silkkiterrieri on enemmän seurakoira kuin terrieri, mutta metsästysvaistot eivät ole kuitenkaan olemattomat. Näin ollen samassa taloudessa hamsterien, marsujen, kanien ja rottien elävän silkin totuttelu vaatii hieman aikaa, jos haluaa elää ilman alituista pelkoa katastrofaalisesta teurastuksesta. Jotkut silkit ovat niin voimakkaita metsästysvietiltään, että eivät koskaan totu vapaana viipeltäviin jyrsijöihin. Kuitenkin yleensä silkki on valmis aikuisenakin hyväksymään laumaansa uusia jäseniä.
Vaikka silkkiterrieri on ihmisiä kohtaan kiltti ja äärimmäisen kärsivällinen, toista koiraa kohtaan se on kuitenkin koira. Useimmiten ne tulevat hyvin toimeen lajitovereidensa kanssa, mutta jos tulee erimielisyyksiä, silkkiterrieri voi polttaa päreensä siinä missä mikä tahansa koira. Ei ole myöskään sanottua etteikö silkki ryhtyisi toimenpiteisiin jos joku (eläin tai ihminen) selvästikin uhkaa sen laumaa.
Rotutietoa: Lähde: (silkkiterrierit ry), muut tekstit ja kuvat © Pet Pursuit (www.petpursuit.net). Käyttö , edelleenjakaminen ja / tai esittäminen edes yksityisesti ilman lupaa ehdottömasti kielletty.